Joopa, niin se taas vierähti viikonloppu Nilssonin(?) tajunnanvirran tuotosta ihmetellessä. Parinkymmenen ruostereiän (tai muutaman ison...) lisäksi uusia ei löytynyt kuin muutama lisää. Tekisi mieli kysyä, että kuka hiton puusilmä tämän päästi männäkesänä läpi leimasta... vaan enpä taida sittenkään.

Nyt ollaan projektissa siinä kuuluisassa käännepisteessä, jossa homman koko karmeus yleensä paljastuu. Kaikkeen esille tulleeseen oltiin kuitenkin tälläkertaa varauduttu, joten paalausta ei edes harkittu, vaan projekti jatkuu.

Alustan uusimista valmisteltiin jo aika pitkälle, pohjaan saataneen muutama neliö uutta peltiä lähipäivinä. Nyt ei todellakaan korjailla mitään postimerkin kokoisia reikiä sieltä täältä, vaan vedetään koko lattia uusiksi. Jos tuo koppa olisi mikä tahansa muu kuin tämä, olisi se lentänyt paaliin jo ajat sitten. Allekirjoittanuthan on jo aiemmin paalannut mm. yhden vastaavankuntoisen 240 ambulanssin. Se vaan ei innostanut mihinkään toimenpiteisiin...



Tästä lähdetään...